Hyvää joulua

Ihanaa joulua teille kaikille <3 Merry Christmas to you all <3

Joulufiilistä Hampurista vuoden takaa

2015 alkutalvesta eteeni sattui ilo vierailla Saksan Hampurissa. Matkustin sinne mieheni ystävän 30-vuotissyntymäpäiville, ja synttärihumun ohessa pääsin nautiskelemaan myös Hampurin lumoavista joulutoreista. Sen kummemmitta puheitta tässä muutama kuva joulufiiliksen keräämiseksi. Jos muuten täytyisi valita Euroopan kaupungeista joku johon muuttaa tulevaisuudessa, olisi Hampuri ihan listan kärkikahinoissa, niin paljon siihen tykästyin.

Ihanaa joulun odotusta <3

Ranskajutut 4 - juhlan aika

Kun ystävät tai perhe kokoontuu tai tilanne on jotenkin juhlallinen, tarjotaan aluksi samppanjaa tai muunlainen aperól, esimerkiksi valkoviiniä ja cassis likööriä, martini, pastista tai jotain muuta, you name it. Juoman lisäksi tarjolla on todennäköisesti pähkinöitä tai keksejä. Alkupalana saattaa olla foie grasta (hanhenmaksaa) ja vaaleaa leipää, uunissa tehtyjä etanoita, ostereita, sammakonreisiä tai pateeta. Pääruokana saattaa olla ankkaa tai lammasta, jotka tuntuvat olevan suuressa suosiossa täällä. Ruuan kanssa juodaan viiniä, mutta lasit ovat kokemukseni mukaan pienempiä ja määrät harkittuja. Ranskassa juomiskulttuuri on erilainen, siellä humaltumisen katsotaan olevan häpeällistä ja tyhmää, eikä alkoholin juomisella koskaan tähdätä humaltumiseen. Pääruoan syömisen jälkeen saatetaan tarjota camembert-juustoa. Jälkiruoaksi aterialla on todennäköisesti jäätelöä tai hedelmiä.

Note: Ranskalainen ei saavu koskaan juhliin ilman tuomisia. Sopivia tuomisia ovat esim. suklaa tai kynttilät. Viiniä en veisi ranskalaiseen kotiin tuliaisena, sillä isäntä saattaa ajatella ettei tulija luota hänen viinivalintoihinsa. Tämä on tosin sovellettava sääntö, kyllä me ollaan monesti viety kavereiden luo viiniä. Mutta jollekin tuntemattomammalle en veisi viiniä. Kukkien viemisessä kannattaa myös olla tarkka. Olisin viime keväänä halunnut viedä anopille punaisia kukkia. Tässä minua ohjeistettiin niin, että sukulaisille ja ystäville voisi viedä vaikka oransseja, keltaisia tai vihreitä kukkia, mutta ei punaisia tai valkoisia, sillä ne ovat rakastavaisten värit. Minulle ihan suoraan sanottiin, että jos vien punaisia kukkia jollekin, niin se voidaan tulkita väärin ja joku saattaa loukkaantua (esimerkiksi kukkien saajan puoliso). Okei, tämä oli mielenkiintoista.

Jouluun liittyviä ranskalaisia tapoja ja asioita:

Mitä jouluun tulee, niin ranskassa sitä vietetään hillitysti. Joulun ympärillä ei pyöri samanlaista hypetystä kuin Suomessa. Ihmiset saattavat koristella pihaansa tai taloaan, tai sitten eivät. Pihavalot olivat näkemäni mukaan melko harvassa, mutta näin kyllä aika hurjia ylilyöntejäkin. Jouluvalot eivät selvästi ole ranskalaiset, jolleivät ne ole värikkäät ja vilku vähintään niin, että joku saa epilepsiakohtauksen. Oikeasti, värittömiä tavallisia - ei välkkyviä valoja en nähnyt missään.

Kotona saatetaan koota esille pienoismalli, missä on Maria, Joosef, talli ja sen eläimet sekä itämaantietäjät. Jouluaattona seimeen pistetään Jeesus-lapsi. Tämä traditio tuli itselleni vähän yllätyksenä, sillä ranskalaiset (ainakaan he jotka tunnen) eivät ole mitenkään uskonnollisia. Talon parvekkeelle, ikkunalaudalle tai jollekin näkyvälle paikalle saatetaan kiinnittää joulupukkilelu, joka näyttää siltä kuin joulupukki yrittäisi kiivetä sisälle. Näitä näkyi aika paljon, ihan nyrkin kokoisista aikuisen miehen kokoisiin versioihin. Tämä joulupukkitraditio oli hauska, sillä en ennen tiennyt tästä tavasta.

Jouluna ranskalaisesta ruokapöydästä saattaa löytyä esimerkiksi, hanhenmaksaa, ostereita, graavilohta, helmikanaa, kastanjoita, lammasta ja valkoista makkaraa. Jälkiruokana on jouluhalko, Bûche de Nöel. Jouluhalko on kääretorttu, joka on kuorrutettu ja koristeltu. 

Joulun ja uuden vuoden aikaan konditorioihin alkaa ilmestyä voitaikinasta tehtyjä kakkuja, jotka myydään pahvisen kruunun kanssa. Kakku on nimeltään Galette des Rois, kuninkaiden kakku. Kakun sisälle on leivottu jokin pieni posliininen esine, esimerkiksi sarjakuvahahmo. Kun kakku perheen kesken syödään, hän joka löytää tämä “kakkuun piilotetun kiven” saa kruunun ja saa olla kuningas. Tämä traditio liittyy itämaantietäjiin.

Ajattelin, että myöhemmin kirjoittelisin myös ranskalaisistä häätraditioista, sillä niihin pitää itsekin vähän perehtyä nyt kun hääjuhlamme on suunnitteilla :)

Joulu pt. 2

Halusimme viettää joulua isolla porukalla (miehen koko perhe puolisoineen), joten päätimme että vietämme sitä vasta 25.12. Näin ollen muut ovat saaneet aattona vierailla puolisoidensa perheiden luona. Vietimme joulua perheeni kanssa Suomessa jo 19.12.

Matkasimme joulupäivän aamuna Poitiersiin, missä mieheni veli asuu perheensä kanssa. Aiomme pysytellä täällä useammankin päivän, saa vihdoin ottaa vähän rennommin. Viimeisen viikon aikana olemme nukkuneet joka yö eri paikassa (Suomessa kahdessa eri hotellissa, ja Ranskassa sukulaisten luona Pariisissa, Nancyssä, Metzsissä, Pariisissa ja nyt Poitiersissa). Pakko myöntää, että kaipaan oman kodin rauhaa aika paljon. Milloinkohan meillä on koti seuraavaksi, toivottavasti helmikuun lopulla?

Suuntasimme kävelylle läheiseen puistoon. Puistossa oli iso huvipuisto laitteineen, englantilainen puutarha, jonkinlainen amfiteatteri, isot nurmikenttä, vuohia, ankkoja, hankkia, sorsia, marsuja ja kaneja. Miehen 1-vuotias veljenpoika nautti, kun koko perheen voimin olimme ulkona eläimiä katsomassa. Ilma oli kaunis, +17 astetta.

Ranskalaiseen tapaan kuuluen, oli aperatiivin aika. Söimme leipää, ankkapateeta, villisikapateeta, foie grasta, oliiveja ja juustoja. Lisäksi joimme samppanjaa ja makeaa valkoviiniä. 

Tämän jälkeen aloitimme joululahjojen avaamisen. Suvun nuorimmainen sai isoimman lahjamäärän ja hän sai kunnian myös avata ne kaikki ensimmäisenä. Tämän jälkeen jokainen vuorollaan sai pakettinsa. Paketista kiitettiin antajaa henkilökohtaisesti, suukotettiin molemmille poskille ja halattiin lämpimästi. Merci! <3

Kun lahjat oltiin avattu ja testattu, aloimme kattaa illallista. Meitä oli paikalla 12 henkeä, ja ruokana oli foie grasta, graavilohta, ostereita, helmikanaa, kastanjoita ja vihreitä papuja. En olekaan tälläisellä jouluillallisella ennen ollut, kastanjat ja helmikana olivat täysin uudet tuttavuudet. Maistoin ostereita ensimmäisen kerran viime keväänä, ja pidin niistä. Syön ne sitruunan kanssa, en mausta muuten. 

Ostereita avatessa pitää muistaa varovaisuus, muuten voi tarvita laastaria.

Joulu pt. 1

Jouluaattopäivä meni autoillessa Metzistä Pariisiin ja Pariisista Forges les Bainsiin, mutta illalla pääsimme valmistelemaan illallista ja rauhoittumaan. Anoppilassa ei juuri joulukoristeita ole laitettu, mutta täällä on hyvin seesteistä ja kaunista silti. 

Katoimme yhdessä pöydän ja sytytimme kynttilöitä. Sain suostuteltua muut siihen, että kuuntelemme joululauluja syödessämme (ihan hiljaisella vain). Alkupalaksi oli leipää ja foie grasta (hanhenmaksaa),viikunahilloa ja makeaa valkoviiniä. Tämän jälkeen pöytään kannettiin iso keko yrttimarinoituja etanoita. Luulin että päivällinen olisi ollut tässä, mutta jatkoa seurasi. Seuraavaksi tuotiin iso vati mikä oli täynnä sammakonreisiä! Viime keväänä Papa toi eteeni ostereita ja nyt oli sammakoiden vuoro. Mielestäni ne maistuivat aivan kanalta ja koostumuskin oli saman kaltainen, lopulta söin niitä kymmenen. Pääruokana oli valkoisia makkaroita (tehty vasikan lihasta, maidosta, kananmunasta ja leivästä, massa on sen jälkeen pakattu aitoon suoleen.) ja porkkanapyrettä. Jälkiruokana söimme tuoreita litsi-hedelmiä. Syömisen jälkeen pelasimme lautapelejä, tuntuu olevan traditio tässä perheessä :)

Jouluaatto ei täällä tuntunut samalta kuin Suomessa tavallisesti, mutta ihan mukavaa meillä silti oli. Suomesta tulleet jouluntoivotus-viestit ja kuvat lämmittävät kovasti mieltä. Ikävä on kaikkia ystäviä ja perhettä <3