Kun ystävät tai perhe kokoontuu tai tilanne on jotenkin juhlallinen, tarjotaan aluksi samppanjaa tai muunlainen aperól, esimerkiksi valkoviiniä ja cassis likööriä, martini, pastista tai jotain muuta, you name it. Juoman lisäksi tarjolla on todennäköisesti pähkinöitä tai keksejä. Alkupalana saattaa olla foie grasta (hanhenmaksaa) ja vaaleaa leipää, uunissa tehtyjä etanoita, ostereita, sammakonreisiä tai pateeta. Pääruokana saattaa olla ankkaa tai lammasta, jotka tuntuvat olevan suuressa suosiossa täällä. Ruuan kanssa juodaan viiniä, mutta lasit ovat kokemukseni mukaan pienempiä ja määrät harkittuja. Ranskassa juomiskulttuuri on erilainen, siellä humaltumisen katsotaan olevan häpeällistä ja tyhmää, eikä alkoholin juomisella koskaan tähdätä humaltumiseen. Pääruoan syömisen jälkeen saatetaan tarjota camembert-juustoa. Jälkiruoaksi aterialla on todennäköisesti jäätelöä tai hedelmiä.
Note: Ranskalainen ei saavu koskaan juhliin ilman tuomisia. Sopivia tuomisia ovat esim. suklaa tai kynttilät. Viiniä en veisi ranskalaiseen kotiin tuliaisena, sillä isäntä saattaa ajatella ettei tulija luota hänen viinivalintoihinsa. Tämä on tosin sovellettava sääntö, kyllä me ollaan monesti viety kavereiden luo viiniä. Mutta jollekin tuntemattomammalle en veisi viiniä. Kukkien viemisessä kannattaa myös olla tarkka. Olisin viime keväänä halunnut viedä anopille punaisia kukkia. Tässä minua ohjeistettiin niin, että sukulaisille ja ystäville voisi viedä vaikka oransseja, keltaisia tai vihreitä kukkia, mutta ei punaisia tai valkoisia, sillä ne ovat rakastavaisten värit. Minulle ihan suoraan sanottiin, että jos vien punaisia kukkia jollekin, niin se voidaan tulkita väärin ja joku saattaa loukkaantua (esimerkiksi kukkien saajan puoliso). Okei, tämä oli mielenkiintoista.
Jouluun liittyviä ranskalaisia tapoja ja asioita:
Mitä jouluun tulee, niin ranskassa sitä vietetään hillitysti. Joulun ympärillä ei pyöri samanlaista hypetystä kuin Suomessa. Ihmiset saattavat koristella pihaansa tai taloaan, tai sitten eivät. Pihavalot olivat näkemäni mukaan melko harvassa, mutta näin kyllä aika hurjia ylilyöntejäkin. Jouluvalot eivät selvästi ole ranskalaiset, jolleivät ne ole värikkäät ja vilku vähintään niin, että joku saa epilepsiakohtauksen. Oikeasti, värittömiä tavallisia - ei välkkyviä valoja en nähnyt missään.
Kotona saatetaan koota esille pienoismalli, missä on Maria, Joosef, talli ja sen eläimet sekä itämaantietäjät. Jouluaattona seimeen pistetään Jeesus-lapsi. Tämä traditio tuli itselleni vähän yllätyksenä, sillä ranskalaiset (ainakaan he jotka tunnen) eivät ole mitenkään uskonnollisia. Talon parvekkeelle, ikkunalaudalle tai jollekin näkyvälle paikalle saatetaan kiinnittää joulupukkilelu, joka näyttää siltä kuin joulupukki yrittäisi kiivetä sisälle. Näitä näkyi aika paljon, ihan nyrkin kokoisista aikuisen miehen kokoisiin versioihin. Tämä joulupukkitraditio oli hauska, sillä en ennen tiennyt tästä tavasta.
Jouluna ranskalaisesta ruokapöydästä saattaa löytyä esimerkiksi, hanhenmaksaa, ostereita, graavilohta, helmikanaa, kastanjoita, lammasta ja valkoista makkaraa. Jälkiruokana on jouluhalko, Bûche de Nöel. Jouluhalko on kääretorttu, joka on kuorrutettu ja koristeltu.
Joulun ja uuden vuoden aikaan konditorioihin alkaa ilmestyä voitaikinasta tehtyjä kakkuja, jotka myydään pahvisen kruunun kanssa. Kakku on nimeltään Galette des Rois, kuninkaiden kakku. Kakun sisälle on leivottu jokin pieni posliininen esine, esimerkiksi sarjakuvahahmo. Kun kakku perheen kesken syödään, hän joka löytää tämä “kakkuun piilotetun kiven” saa kruunun ja saa olla kuningas. Tämä traditio liittyy itämaantietäjiin.
Ajattelin, että myöhemmin kirjoittelisin myös ranskalaisistä häätraditioista, sillä niihin pitää itsekin vähän perehtyä nyt kun hääjuhlamme on suunnitteilla :)
No comments:
Post a Comment