Vietnamilainen Pho-keitto

Vaikka erilaiset etniset ruuat ovat minulle melko uusi tuttavuus, on tässä resepti joka on ollut käytössäni jo vähän pidempään, Pho-keitto. Tätä keittoa on tarjoiltu erityisesti viileinä syys- ja talvi-iltoina, viety tuliaiseksi sairastaville ystäville ja nautittu myös isommalla porukalla. Resepti onkin lähtenyt jakoon erityisesti miehen ystäville. Kuten reseptin alkuperäinen kirjoittajakin, olen minäkin käyttänyt tässä lisänä ah, niin ihanaa - sriracha kastiketta, joka on siis tulista chilikastiketta, mutta sopii moneen ruokaan tuomaan potkua.

1,5 litraa vettä (voi laittaa enemmänkin, sillä liemi tuntuu joskus olevan tässä reseptissä vähän niukilla)

1,5/2 lihaliemikuutiota

5 cm pätkä tuoretta inkivääriä

2-3 isoa valkosipulin kynttä

1 kokonainen punainen chili (ei siemeniä)

1-2 rkl riisiviinietikkaa

1-2 rkl soijakastiketta

1-2 rkl kalakastiketta

125g riisinuudeleita (Tai jos haluaa tehdä erilaisen version, niin myös makaronia voi käyttää, toimii)

100g lehtikaalta (eli about 5 lehteä)

Suolaa

Pippuria

Tuoretta korianteria

Sriracha-kastiketta

Mittaa kattilaan vesi. Pilko chili (poista siemenet), kuorittu inkivääri ja valkosipulinkynnet aivan pieneksi ja lisää ne veteen. Lisää seokseen myös lihaliemikuutio tms., sekä riisiviinietikka, kalakastike ja soijakastike. Anna poreilla liedellä vartin verran. Sillä aikaa ruskista jauheliha ja mausta se suolalla ja pippurilla. Ota lehtikaalin lehdistä se kova sisusruoto pois ja pilko lehtiä pienemmiksi paloiksi. Valmista myös riisinuudelit, eli noudata pakkauksen ohjetta. Käytän itse nuudeleita, jotka laitetaan kuumaan veteen muutamaksi minuutiksi ja valutetaan sitten.

Kun liemi on poreillut riittävän kauan, lisää siihen ruskistettu jauheliha ja lehtikaalin pienistetyt lehdet. Anna poreilla 3 minuuttia. Lisää nyt myös valutetut nuudelit (Teen välillä niin, että lisään nuudelit suoraan keittoon tai sitten lisään ne vasta keittolautaselle) Annoksen päälle voit lisätä tuoretta korianteria ja srirachaa. Nauti.

Alkuperäinen resepti löytyy Kaikki äitini reseptit-blogista.

Abu Dhabi vie hiuksetkin päästä?

Olen nähnyt monien kirjoittavan netissä, miten heidän hiuksensa ovat alkaneet ohentua Abu Dhabiin muuton jälkeen ja ystävänikin ovat tästä asiasta puhuneet. Kaikille ei näin varmaan käy, mutta toisille erinäiset asiat saattavat vaikuttaa enemmän. Luulisin, että veden laadulla, stressillä, auringolla ja ravintoaineiden puutteella on varmaan kaikilla osuutensa tässä asiassa. Juomavesi kun on täällä merivedestä tehtyä makeaa pullovettä, stressiä ihmisillä on varmaan enemmän kuin tavallisesti työelämän ollessa hektistä, aurinko rasittaa hiusta osaltaan ja ravintoaineiden saanti tuskin on turvattuna kaikilla. Ja se vesi. Se suihkun vesi. Se on kuulemma täynnä vaikka mitä epäterveellistä, ainakin klooria ja muita haitallisia kemikaaleja.

Olen yrittänyt juoda tarpeeksi vettä ja pitää muutenkin huolta ravinteiden saannista syömällä monipuolista kotiruokaa ja popsimalla purkista myös lisäravinteita. Riittävän veden, monipuolisen ravinnon ja ravintolisien lisäksi olen yrittänyt pitää hyvää huolta hiuksistani hoitamalla niitä hellästi, enkä ole käyttänyt esimerkiksi suoristusrautaa kuin pari kertaa puolen vuoden aikana.

Näistä toimista huolimatta viimeisten kuukausien aikana tämä hiusten lähteminen on alkanut näkyä täälläkin (meillä molemmilla), joten oli siis aika alkaa selvittää mitä muuta asian eteen voi tehdä. Keskustelupalstoja lueskellessa huomasin, että suurin osa suosittelee hiustenlähdön ehkäisyksi sitä, että hankkii suihkuun vedensuodattimen. Tuumasta toimeen siis. Näitä vedensuodattimia on useampiakin erilaisia, mutta yleisimmät ovat varmaan Pure Blue- ja Blu-suodatin. Pure Blue-paketti sisältää filtterin, joka asennetaan hanan ja suihkun letkun väliin, kun taas Blu-paketti sisältää uuden suihkusuuttimen, minkä sisällä on filtteri. Blu suodattimeen on mahdollista lisätä myös sitruunan tuoksuinen seos, jotta suihkun vesi tuoksuisi sitruunalta ja siinä olisi C-vitamiinia, joka olisi terveydelle hyödyllistä (hmmh, heittäydyn nyt kyllä vähän epäuskoiseksi tämän jälkimmäisen väitteen todenperäisyyden kohdalla..).

Koska en liiemmin innostunut sitruunan tuoksuisesta vedestä C-vitamiineineen, päätin hankkia meille tuon toisen vaihtoehdon, Pure Blue suodattimen. Tilasin tuotteen netistä paikalliselta toimittajalta, ja muutaman päivän päästä se toimitettiin miehelle töihin. Suodatin oli helppo asentaa paikalleen, ja nyt se on ollut käytössä noin viikon verran. Toistaiseksi en ole huomannut mitään muutosta, mutta ehkä pidemmällä aikavälillä siitä todella on apua :)

Mites teidän muiden hiukset voi? Onko ulkomaille muutto tuonut mukanaan hiusongelmia, vai onko hiusten kunto jopa parantunut?

Many people have said, that the water (from the shower) in AD is bad for your hair and lots of people suffer from hair loss and skin problems in here. I would say we both eat quite well, drink enough and at the moment don't stress too much, yet the hair loss problem found its way to us. I have been reading to find a solution for this, and many people suggested to get a water filter to the shower. I bought a Pure Blue filter, I hope it helps.

Passi check, hammasharja check, burana check

Ollaan siinä pisteessä, että matkalaukut on pakattu ja lähtö Suomeen on melko lyhyiden yöunien päässä. Viimepäivät ovat kuluneet fiilistellessä jalkapallon EM-kisoja, sairastellessa jälleen ilmastoinnin vuoksi :( ja matkalaukkua pakkaillessa. Näyttää siltä, että matkustan huomenna nessupaketin ja buranan voimilla, tulee p-i-t-k-ä päivä. Suomessa minua on vastassa eräs ihanista ystävistäni, ja pääsenkin suoraan petiin Helsingissä jo heti saavuttuani. Torstai-aamuksi ystäväni oli varannut meille brunssiaamupalan, ihanaa <3

Olen niin onnellinen päästessäni nyt Suomeen, enkä vähiten siksi, että Abu Dhabi on kuuman ja kostean ramadanin aikana kohtalaisen tylsä paikka, kun lähes kaikki suomalaiset ovat jo Suomessa eivätkä täällä. Viimeiset viikot ovat koostuneet lähinnä kotitöistä, kaupassa asioimisesta, tietokoneella olosta ja kirjojen lukemisesta, joten sanomattakin selvää, että kaikki aktiviteetit ovat nyt tervetulleita (mall walking, abu dhabilaisten kesäurheilulaji on jo niin nähty ;) )

Ennen lähtöä piti täyttää oma sushikiintiö.

Olemme molemmat kovin innoissamme lomista, sillä mies pääsee näkemään perhettään ja ystäviään Ranskaan ja samalla nauttimaan jalkapallohuumasta Pariisissa järjestettäviin Euro 2016 finaalipeleihin, ja minä taas pääsen perheeni ja ystävieni luo nauttimaan Suomen kesästä. Syksyllä sitten kohdataankin iloisissa merkeissä, kun vihdoin juhlitaan meidän häitä. Muutama viikko vierähtää kuin siivillä, ja oma aika tulee molemmille varmasti tarpeeseen.

Ainiin! Suomi-koulua pyörittävät tahot ovat houkutelleet minua mukaan jo pitkin kevättä, mutta jostain syystä kieltäydyin pestistä ja muutenkin annoin asian olla ihan täysin taka-alalla. Nyt olen kuitenkin luvannut aloittaa Suomi-koulun opettajana, enkä malta odottaa koulujen alkamista ja syyskuuta. Täysin uusi kokemus, melkeen vähän jännittää jo.

Suuntaan tästä kesälaitumille, joten blogikin tästä hiljenee. Suomessa ollessa tavoitteena on, etten majailisi tietokoneella. Jos ja kun tänne jotain postailen, niin linkkaan kirjoitukset kyllä Facebookkiin Yours Truly, Anna-sivustolle sitten myös. Nauttikaa kesästä <3

Todellisuus vs ennakko-oletukset

Kirjoittelin tammikuussa omista ennakko-oletuksistani Abu Dhabiin liittyen. Monenlaista on tullut koettua ja nyt ehkäpä voisin peilata näitä ennakko-oletuksia todellisuuteen. Tässä siis vastine omalle aiemmin kirjoittamalleni tekstille :)

“Siellä on aina kuuma.”

Nyt kesäaikaan täällä on koko aika kuuma, jopa keskellä yötä. Kun saavuimme tammikuussa, oli sillon mielestäni aika kohtalaisen viileää, reilu +20 astetta. Vuoden mittaan lämpötilat siis vaihtelevat tälläkin suunnalla, mutta vaihtelu tapahtuu +20 asteen lämpimämmällä puolella.

“Liikenne on kaoottista.”

Joo, kyllä se on aika hurjaa, mutta se ei aiheuta mulle minkäänlaista paniikkia enää. Monilla ystävistäni on autot ja he ajavat ihan sujuvasti, eivätkä pelkää yhtään, joten tämä liikenne on varmaan suurimmilta osin tottumuskysymys.

“Kaikkialla on todella puhdasta.”

Vaihtelee varmaan paikasta, mutta yleisesti ottaen täällä on tosi puhdasta. Kaikkialla on joku, joka luuttuaa lattioita jatkuvasti, ja esimerkiksi kun käy jonkun julkisen paikan vessassa, useimmiten se siivotaan joka kävijän jäljiltä. Niinpä, siis siivoojia kyllä on, mutta ihmiset eivät itsessään ole kovin siistejä, vaan jättävät roskat puistoon tai rannalle ja odottavat, että joku muu korjaa ne pois. Käsidesejä myydään joka paikassa ja niitä on kymmeniä erilaisia, eri väreissä ja hajuissa. Youtube-videoiden yhteydessä tulee usein Dettol- tai vastaava mainos, ja olenkin alkanut ajatella, että tällä suunnalla ollaan ihan-vähäsen-bakteerikammoisia(?).

“Rikollisuutta ei juurikaan ole.”

Seuraan useampiakin paikallisia tietolähteitä, joten uutisia rikoksista kantautuu kyllä korviini. Ymmärtääkseni rikoksia tapahtuu kyllä paljon vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Rangaistukset ovat todella tuntuvia, kuten olen aiemminkin täällä kertonut.

“Abu Dhabissa on hyvin turvallista.”

Puhuimme juuri ystävieni kanssa tästä turvallisuusasiasta, ja meillä kaikilla suomalaisilla oli yksi ja sama ajatus keskustelun jälkeen: täällä on turvallisempaa kuin entisissä asuinkaupungeissamme. Kamerat valvovat kaikkialla, eikä missään ole humalaisia tms. Yleinen turvallisuuden tunne on ollut sekä kotimaassa, että täällä melko samanlainen, ainakin omalla kohdallani.

Ennen tänne muuttoamme turvallisuutta hehkuttivat erityisesti Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat ystävämme, ja ymmärrän toki miksi - moniin Pohjois-Amerikan kaupunkeihin verrattuna Abu Dhabi on varmasti aivan epätodellisen turvallisen tuntuinen kaupunki.

“Abu Dhabin raha-automaateista saa kultaa.”

Emirates Palacessa taitaa olla tällainen kulta-automaatti, mutta itse en ole sellaista nähnyt ikinä. Tavalliset pankkiautomaatit ovat sitä vastoin tulleet tutuksi, jokaisella pankilla on omansa.

“Olkapäiden ja polvien tulee olla peitettynä.”

Totta. Tai sellainen on paikallinen pukeutumiskoodi, mutta eivät kaikki noudata sitä (en itsekään aivan aina, vaikka suurimmilta osin kyllä). Dubaissa pukeutuminen on kuulemani mukaan vielä vapaampaa, mutta kyllä täälläkin näkyy naisia minihameissa, shortseissa ja narutopeissa, eikä tällaisesta vähän vapaammasta pukeutumisesta ole tullut ongelmia ainakaan kellekään ketä tunnen. Suurin osa asukkaista kuitenkin kunnioittaa pukeutumiskoodia ja peittää sekä polvensa ja olkapäänsä.

“On ihan tavallista, että ihmisillä on palvelijoita.”

Monilla on kotiapulaisia, se pitää paikkaansa, mutta ei silti kaikilla. Tavallisempaa varmaan on, että kotona käy siivooja. Meillä kävi siivooja silloin muuttopäivänä (asunnon välittäjä tilasi hänet) ja se oli sellainen tapaus, että ajatus vahvistui entisestään siitä, että meille ei siivoojaa jatkossakaan tule.

“Abu Dhabissa on paljon erilaisia tapahtumia.”

Keväällä tapahtumia oli paljon, mutta nyt kesällä on ollut selvästi hiljaisempaa. Vai olenko vaan vähemmän perillä asioista? :D Luulen, että tapahtumia ei järjestetä nyt, koska on niin lämmin.

“Abu Dhabissa eletään vuotta 1500 jotain.”

Islamilaisen kalenterin mukaan nyt on vuosi 1437, mutta kyllä täällä silti edetään ihan vuodessa 2016. Paikallislehdissä on päivämäärät vuodelle 2016. Korjatkaa, jos osaatte kertoa tästä asiasta paremmin :)

“Työpäivät ovat su-to.”

Riippuu paikasta. Useimmiten työpäivät ovat sunnuntaista torstaihin, mutta tunnen ihmisiä, jotka työskentelevät myös lauantaisin, eli heillä on vain yksi vapaapäivä. Muistaakseni joku taksikuski kertoi hänellä olevan vain pari vapaapäivää kuukaudessa. Työajat ovat tällä suunnalla muutenkin hyvin vaihtelevia, eikä niissä ole samanlaisia säännöksiä kuin Suomessa. Mies tekee 10 tunnin työpäivää, jotka voivat joskus venyä jopa 16 tuntisiksi (harvemmin näin pitkäksi kuitenkaan menee), eikä ylitöistä tule palkkaa. Ranskalaiselle kuitenkin tuttu juttu, sillä Ranskassa ihmiset tekevät tosi pitkiä päiviä.

“Alkoholia saa juoda ravintoloissa ja hotelleilla (ja kotona), mutta päihtyneenä olo on ehdottomasti kiellettyä. Myös päihdyttävien lääkkeiden käyttö on kiellettyjä (esim. unilääkkeet tai rauhoittavat)”

Totta. Alkoholia saa juoda siellä missä sitä on tarjolla, mutta päihtyneenä ei saa olla julkisella paikalla. Päihdyttävien lääkkeiden (hyvin monet mieliala- ja masennuslääkkeetkin) käyttö on myös kielletty, mutta jos sellaisia tarvitsee, niin  niitä varten voi hankkia ilmeisesti jonkinlaisen todistuksen(?).

“Asioiden hoitaminen kestää ja kestää.”

Byrokratia on mitä on, mutta kyllä sekin johonkin suuntaan liikkuu. Tällä hetkellä odottelen lisenssiäni ja sen suhteen asia on ainakin edennyt, jopa nopeammin mitä odotin.

“Julkiset hellyydenosoitukset ovat kiellettyjä.”

Ei halailua, ei suukkoja. Käsi kädessä kävely on ok. Ikävää, mutta totta. Tähän ikävä kyllä tottuu, ja oma käytös asian suhteen on muuttunut. Osaankohan tulavaisuudessa enää pussata muiden ihmisten nähden? :D

“Taksilla matkustaminen on halpaa.”

Jep, näin se on. Hintaa tulee 0,44 e kilometri ja lähtöhinta on alle euron.

“Netissä jotkut sivustot ovat sensuroituja.”

Nettisivuilla vaihtuvat mainokset ovat välillä sensuroituja, mitä lie myyvät niissä.

“Jos haluaa ajaa autoa Abu Dhabissa, on otettava 20-40 tuntia ajo-opetusta, vaikka olisi jo suorittanut jonkun toisen maan ajokortin.”

Riippuu siitä, mistä maasta tulet. Suomalaisen tarvitsee ilmeisesti vain käännättää korttinsa arabiaksi ja sen jälkeen saa ajella ihan niin paljon kuin haluaa. Ei ajo-opetusta jo korttinsa suorittaneille siis.

“Uusimmissa kerrostaloissa on kuntosalit.”

Pitää paikkaansa ja tämä on tosi hyödyllinen juttu. Tuskin minua saisi salille näin usein, jos sali olisi muualla kuin omassa kotitalossa.

“Terveydenhuolto on hyvää, mutta terveysvakuutus on oltava.”

Vakuutus taitaa olla täällä pakollinen jopa lain mukaan ja vakuutuksia on eritasoisia. Itse en ole sairaanhoitoon täällä joutunut vielä turvautumaan, joten omakohtaista kokemusta asiasta ei ole. Monet ystäväni ovat kuitenkin asioineet lääkärissä, synnyttäneet täällä ja niin edelleen, ja heidän kokemuksensa ovat ymmärtääkseni olleet hyviä.

Luin juuri uutisen, että vakuutusten kattavuutta alennettiin juuri, joten pitääpä lukea vakuutusehdot uudelleen..

“Alkoholia sisältävä drinkki voi maksaa 60 euroa.”

Varmaan sellainen voi maksaa mitä vaan, mutta en ole törmännyt näin hintaviin drinksuihin. Tavallisimmin drinkit ovat hinnaltaan jossain 15 euron tietämillä. Olen juonut täällä puolen vuoden aikana yhden drinkin ja pari lasia viiniä, joten kovin kattavaa kokemusta ei ole :D

“Nainen uskaltaa aivan hyvin liikkua ulkona yksinkin.”

Uskaltaa kyllä. En näe tässä mitään ongelmaa. Itsekin saavun välillä kotiin yksin ja jopa keskellä yötä, enkä ole koskaan törmännyt millään tapaa uhkaaviin tilanteisiin.

“Yleinen hintataso on kalliimpi kuin Suomessa.”
Joo, amen, näin on. Pari päivää sitten koin asian tiimoilta pienen hermoromahduksen, kun olin yhdessä ostoskeskuksessa. Olisin halunnut ostaa itselleni ison käsilaukun lentomatkaa varten, kun silloin tarvitsee aina vaikka mitä mukaansa. Laukkuun oli merkitty pelkkä eurooppalainen hinta, joka oli 25 euroa. Ajattelin, että onpas sopivaa, 100 dirhamia. Totuus oli kuitenkin kassalla toinen, kun hintaan oli pistetty toiset 100 dirhamia päälle, ns. “Abu Dhabin lisää” ja lopputulos oli tuplahinta. Harmitti niin paljon, etten ostanut tuotetta, sillä tiesin että Suomesta voin hankkia ihan saman ja siihen tavalliseen hintaan.

It's iftar time

Kävin pari viikkoa sitten iftarilla ystäviemme kanssa ja nyt sain vihdoin aikaiseksi rustata siitä muutaman sanasen. Ramadan alkaa muuten olla lopuillaan, sillä se päättyy (kuun liikkeiden mukaan ennustettuna) ensi keskiviikkona jolloin alkaa Eid al-Fitr juhla.

Mitä? Ramadanin aikana illallinen syödään auringonlaskun ja iltarukouksen jälkeen, ja kyseistä ateriaa kutsutaan nimellä iftar. Monet hotellit ja ravintolat järjestävät iftar-illallisia.

Missä? Varasin meille pöydän Shangri-La hotellin Sofra Buildingin ravintolasta. Tuttu paikka minulle, sillä täällähän vietetiin myös polttareitani muutama viikko sitten. Olisin mielelläni kokenut iftarin myös Emirates Palacessa, mutta yli 100e/hlö hinta sai meidät vaihtamaan suunnitelmiamme.

Saavuimme hotellille hyvissä ajoin, sillä ravintolasta soittelivat meille päivän mittaan parikin kertaa ja varmistivat tulomme, sekä varoittivat mahdollisista liikenneruuhkista, jotka voisivat haitata matkantekoa.

Kuten jo aiemminkin kerroin, Shangri-Lan hotelli on kaunis. Nyt kun vierailimme siellä, oli pääaulaan tehty iso “veistos” taateleista, ja tämä taateliveistos onkin kuulemma maailman suurin laatuaan. Sen enempää pröystäilemättä oli taateliveistoksen viereen pistetty jalustalle myös valkoinen Ferrari. Perusjuttuja.

Iso ruokasali alkoi täyttyä myös ihmisistä. Monet paikalliset miehet saapuivat ystäviensä kanssa ja naiset ystäviensä kanssa. Perheiden näkeminen tuntui tänä iltana olevan harvassa. Illan alkaessa oli oiva mahdollisuus bongata paikallisia tervehtimässä keskenään (he hierovat neniään yhteen, jos ovat läheisissä väleissä). Melkein kauhulla seurasin, kun naiset astelivat portaita pitkin pitkissä abayoissaan - ja niissä 10 cm korkokengissään. Samalla vakoilin buffet-pöytien valmisteluita - ne todella notkuivat jo kaikenlaista syötävää.

Kellon käydessä n. 19.10 alkoivat ihmiset hakea ruokaa, vaikka sitä ei hetkeen saisi vielä syödä. Nappasin omalle lautaselleni sushia, salaattia, moutabalia ja hummusta. Ja sitten tarkkailtiin ja odoteltiin. Kukaan ei syö. Kaikki juttelevat keskenään, ja lähes kaikkien edessä on lautasellinen herkkuja, mutta yksikään ei koske niihin. Rukous alkoi kaikua salissa. Vilkuilin viereisessä pöydässä olevia paikallisia miehiä selvittääkseni sen, miten nyt on sopiva edetä - milloin siis saa syödä? Rukous oli vielä käynnissä, kun ihmiset alkovat syödä taateleitaan. Joka pöytään oli siis tuotu pieni korillinen taateleita, joilla iftarin syöminen kuuluu aloittaa. Taateleita tulisi aloittaessa syödä parittoman luvun verran, luulen että yhden taatelin syöminen on tavallisinta. Kun rukous sitten loppui, alkoivat ihmiset syödä ja juoda kuten tavallisesti.

Ruoka oli herkullista ja sitä oli totisesti riittämiin ja niin monia erilaisia laatuja, ettei niitä kaikkia ehtinyt edes maistaa. Jälkiruokien kirjo oli aivan yhtä mittava, mutta päätin itse nauttia tuoreista belgialaisista vohveleista, joita eräs kokki paistoi. Tässä yhteydessä kävi eräs mielenkiintoinen juttu. Minun edelläni jonossa oli kolme paikallista nuorta naista. He esittivät kokille erityistoiveen vohvelinsa suhteen; paistettu vohveli tulisi pistää lautaselle, mikä oli täytetty juoksevalla lämpimällä suklaalla. Mistäkö tällaista suklaata sitten saisi? Suklaasuihkulähteestä tietenkin! Kokki teki työtä käskettyä ja kävi täyttämässä naisten lautaset suklaalla. Nuoret naiset lähtivät kikatellen pöytiinsä ja tuli minun vuoroni tilata. Ajattelin, että okei, sula suklaa ja vohveli voisivat tosiaan olla hyvä vaihtoehto ja pyysin samanlaista. Tähän kokki sanoi “ei”. Hän kertoi, että noille nuorille naisille hän voi tehdä erikoisia annoksia, mitä vain he pyytävät, mutta ei-paikalliset eivät näitä toiveita voi esittää. Kokki ei missää nimessä sanonut tätä ikävästi, vaan pikemminkin pahoitellen, ja lisäsipä vielä päälle, että hän säästää minut pahalta sokerihumalalta. Lämmin, suklaamoussella ja tuoreilla hedelmillä kuorrutettu vohvelini tuskin olisi sulasta suklaasta enää parantunutkaan.

Iftarin aika alkoi olla ohi illalla yhdeksän aikaan, se siis kestää alle kaksi tuntia. Myöhemmin illalla, noin 23.00 aikaan alkaa toinen ateria, suhoor. Näiden kahden illallisen välissä muslimit käyvät rukoilemassa. Iftarilla käyminen oli mukava ja erilainen kokemus, suosittelen :)