Birthday brunch - Shangri-La hotel

Juttelin teille jo aiemmin syntymäpäivästäni, jolloin olin flunssaisena kotona ja kävin illalla syömässä aasialaisessa ravintolassa. Siinä missä ajattelin syntymäpäivien juhlinnan olleen jo riittävää noin, oli mieheni ajatellut toisin. Hän oli varannut meille nimittäin pöydän perjantai brunssille Shangri-La-hotelliin. Tämä on yksi niistä paikoista, mihin tulemme varmasti tuomaan vieraitamme, sillä se on todella kokemisen arvoinen, todellinen “Abu Dhabi-juttu”. Lautaselleni päätyi vaikka mitä herkkuja aina ostereista, aasialaisiin keittoihin ja vietnamilaisiin kevätrulliin asti. Paikalla soitti myös livebändi, joka esitti mm. Buena Vista Social Clubin ja Enrique Iglesiasin biisejä.

Uusi suosikkiherkkuni: merilevä. 

Onnellisena hyvästä ruuasta ja mukavasta kokemuksesta suunnittelin jo lähtöämme, mutta sitten tapahtui jotain, mitä en ollut osannut odottaa. Nimittäin se livebändi tuli meidän pöytämme luo ja he lauloivat minulle onnittelulaulun koko täyden ravintolan kuunnellessa. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa (mutta valitsin jälkimmäisen) ja olin aivan kohtalaisen häkeltynyt koko tilanteesta. He toivat siinä laulun yhteydessä minulle myös syntymäpäiväkakun, mitä pääsimme sitten maistelemaan. Hauska ja odottamaton yllätys kokonaisuudessaan!

Kuka mahtoi keritä leikkaamaan kakkua ennen kuvan ottoa.. :D 

Päivän mukavat tapahtumat eivät kuitenkaan olleet vielä tässä, sillä ravintolalta poistuessamme, näimme pääsisäänkäynnin ulkopuolella maassa ison sinikeltaisen papukaijan. Minä tietysti kaivoin heti kameraa esiin. Hetken seisoimme ihastelemassa lintua hymy korvissa, jolloin luokseni tuli pieni paikallinen poika valkoisessa asussaan ja kertoi, että tämä papukaija on hänen lemmikkinsä, mutta jos haluaisin, voisin saada sen käsivarteni päälle istumaan vähäksi aikaa. No joo, mikä ettei! Ei tarvitse kahta kertaa kysyä, olen melkoisen eläinrakas ja vielä ylpeä EVK-jäsen. Siinä me sitten patsastelimme, minä ja kaijaseni.

Viime viikon kuulumisia

Kuluneen viikon aikana on tapahtunut paljon mukavia asioita. Ensinnäkin, Suomi-koulu alkoi vihdoin. Kivaa! Olin suunnitellut tunnit etukäteen valmiiksi ja kaikki sujui tunneilla hyvin, tapasin päivän aikana paljon mukavia lapsia ja aikuisia. Pikkulinnut kertoivat, että pienet oppilaani olivat myös pitäneet minusta. Täytyy sanoa, että pienten viihdyttäminen käy todella työstä, sillä olin aivan rättiväsynyt illalla kotiin raahautuessani.

Kotona pistin teeveden kiehumaan ja kääriydyin superpehmeään vilttiini sohvannurkkaan, mutta fiilis oli siinä kohtaa jo selvä - olin tulossa kipeäksi. Seuraava päivä meni hieman nuutuneissa tunnelmissa siinä samaisessa sohvan nurkassa, mutta oli tavallaan spesiaalipäivä: syntymäpäiväni. Syntymäpäivän vietto kaukana kotoa onkin ihan uusi kokemus, ja vaikka en mitään erikoisempaa juhlaa tai lahjoja odotakaan, niin on tuona päivänä ollut mukava tavata kavereita ja perhettä, ja juhlatkin on järjestetty useampana vuonna. Koti-ikävä tuli, tietenkin!

Facebook piippasi aktiivisesti koko päivän ja oli ihanaa, kun ystävät, työkaverit ja tutut onnittelivat ja sain vaihtaa pari sanaa useammankin ihmisen kanssa <3 Olimme jo aiemmin miehen kanssa sopineet menevämme syömään. Koska olin ollut niin nuutunut koko päivän, niin halusin kotimme lähelle ja paikaksi valikoitui P.F. Chang’s (Abu Dhabi Mall), minkä aasialaiseen ruokaan olen suorastaan addiktoitunut. Koska tiedän, että tätä blogia lukee joskus myös muutama Abu Dhabissa asusteleva, suosittelen tilaamaan alkupalaksi dynamite shrimps ja pääruuaksi annoksen pad thaita - et pety. Annokset ovat ravintolassa sen verran runsaita, että yhdestä pääruuasta riittää helposti kahdelle. Olen tykästynyt ravintolaketjun kastikkeeseen, mikä sekoitetaan kiinalaisesta sinapista, heidän omasta soijakastikkeestaan ja chilikastikkeesta. Olen pyytänyt tähän reseptiä jo pari kertaa, mutta en ole sitä saanut, ja tuskin tulen saamaankaan, mutta sain sentään muutaman pienen purkin kyseistä kastiketta mukaan.

Ikimuistoisinta koko päivässä oli jo oikeastaan edellisenä iltana kummityttöni äidiltä saapunut ääniviesti, missä kolme pientä tyttöä lauloivat sekä suomeksi että englanniksi onnittelulaulun, joka loppui raikuvaan “We love youuuu!”-kiljahteluun. Se viesti on tägätty tähdellä ja kuuntelen sen varmaan aina kun tulee yhtään sellainen tarve.

Kanadalaiset pannukakut pienellä twistillä

Suomi-kesän aikana yövyin jonkin aikaa ystäväni perheen luona ihanassa vaaleansinisessä talossa, missä cd-soittimesta kuuluu ranskalaista musiikkia, missä jokainen vierailija toivotetaan tervetulleeksi poskisuudelmien kera, viinilasillisen saa aina tarpeen vaatiessa ja sauna lämpeää toiveestasi. Oh, olisivatpa päivät vaaleansinisessä talossa jatkuneet osaltani ikuisesti.

Ystävälläni on ihana tapa tehdä lapsilleen aamupalaksi pannukakkuja viikonloppuisin ja spesiaalitilanteissa. Kokosimme pannukakut lautaselle mustikoiden, viinimarjojen, granaattiomenan siementen, hampunsiemenmurskan ja nutellan kera useammankin kerran vierailuni aikana, ja haaveilin samalla omaksuvani itsekin tavan kokkailla vastaavaa herkkua viikonloppuisin.

 Olen testannut pannukakkureseptiä ja jaan teille tässä ystäväni luvalla hänen reseptinsä. Resepti on peräisin Kanadasta, missä ystäväni asui vuosia. Muokkasin reseptiä hieman itselleni sopivaksi, muokkaukset sulkeissa.

Pannukakut neljälle

2 munaa

2,5dl maitoa (n. 3dl mantelimaitoa)

1tl suolaa

1tl vaniljasokeria

Noin 5 dl gluteenittomia jauhoja (n.3dl gluteenitonta jauhoseosta)

2tl leivinjauhetta, sekoita tämä jauhoihin

100g sulatettua voita

Voita paistamiseen

Sekoita yllä olevassa järjestyksessä kaikki aineet keskenään. Taikinan pitää olla paksua, ja siihen pitää muodostua ilmakuplia kun se on seisonut vähän aikaa. Paista pannulla (ei täydellä teholla) n. 3kpl samanaikaisesti. 1 kauhallinen taikinaa = 1 pannukakku. Käännä pannukakku ympäri kun sen pintaan ilmestyy ilmakuplia.

Meillä ei käytetä maitotuotteita kotona juuri lainkaan, joten korvasin reseptissä olleen maidon mantelimaidolla. Käyttämäni jauhoseos teki taikinasta nopeasti aika tukevaa, joten lisäsin nesteen määrää ja vähensin jauhon määrää, mikä ei onneksi vaikuttanut reseptin toimivuuteen. Annoin taikinan levätä n. 30 min ennen paistamista.

Pannukakut katosivat parempiin suihin mansikoiden, pensasmustikoiden ja karhunvatukoiden kera, mutta niitä voi syödä niin monella tapaa. Pannukakkujen kanssa voi nauttia mm. luonnonjugurttia, marjoja, hedelmiä, hilloja ja vaahterasiirappia. Niistä voisi tehdä myös suolaisen version, esimerkiksi paistetun kananmunan ja kinkun kera.

Maalla ja merellä

Pääsin viime viikolla osallistumaan miehen työpaikan social eventiin, joka alkoi tällä kertaa venereissulla. Päivä oli kuuma, ilmankosteudesta puhumattakaan, ja hiki puski pintaan meillä kaikilla tasan siinä pisteessä, kun astuimme autoistamme ulos. Jätimme autot Marina Mallin vieressä olevan Havana Cafén pihaan ja kävelimme vähän matkan päähän venelaitureille, mistä kyytimme lähti. Vietimme reilun tunnin vesillä ja seilasimme sinä aikana lähinnä rantaviivan mukaisesti ja tutkailimme kaikkia erikoisia rakennuksia mitä Cornichella sijaitsee. Osa miesparoista oli liikenteessä puvuissaan, mutta trippi oli silti meille kaikille mieleinen.

Meistä kaikki joutuivat vähän freesaamaan itseään tämän hikisen reissun jäljiltä, minä kuivattelin oman tukkani mieheni pomon auton ilmastoinnin avulla. Mieheni kiitteli tuomastani varapaidasta ja -housuista, sillä sen lisäksi että aiemmin käytetyt vaatteet olivat aivan nihkeitä, ei hänellä olisi ollut mitään asiaa shortseissa WTC:n bu-klubille. Itse ylitin tuona päivänä soveliaan pukeutumisen rajat tässä maassa, sillä olin tosiaan liikkeellä shortseissa ja hihattomassa paidassa, koska en kotoa lähtiessäni tiennyt, että olemme menossa myös syömään. Nainen shortseissa ei kuitenkaan ollut ravintoloiden portsareille mikään ongelma :)

Loppuilta vierähti WTC:n Pizza Expressissä, missä söimme aivan loistavat pizzat ja maistelimme mocktaileja ja viinejä. Mukava kuumuuden, hyvän ruuan ja live-jazzin täyteinen ilta.

Eid Al Adha - Feast of the Sacrifice

Olen ollut Suomi-loman jälkeen vasta muutaman päivän kotona, ja nyt jo elämä on solahtanut uomiinsa niin hyvin, että tuntuu etten olisi Suomessa kesällä käynytkään. Elämä täällä tuntuu pienen paussin jälkeen aika hyvältä ja energiaa tuntuu riittävän. On ollut ihanaa tavata täällä asuvia ystäviä, ja nyt vaan odotan Suomi-koulun alkamista ja talvea, koska se tarkoittaa sitä, että saamme ehkä vieraita, parvekkeen ovea voi pitää auki ja että ulkona voi olla ihan mukava lämpötila. Aloitin tässä mittavan operaation, 14 000 kuvani siirtämisen koneelta pilvipalveluun ja niiden järjestämisen. Ihana saada ne järjestykseen, vaikka niskat jumissa tätä siivoamista saa tehdäkin.

Lupasin selvitellä teille, miksi Eidiä vietetään tällä suunnalla, ja hyvä että lupasin, koska en oikeasti tiedä siitä mitään itsekään. Jälleen kerran, kuten täkäläiseen tapaan kuuluu, kansalliset vapaapäivät ilmoitettiin vasta muutamaa päivää ennen niiden alkamista. Tänä vuonna yksityisen sektorin vapaapäivät ovat 11.-13.9, mutta koska täällä viikonloppu on pe + la, on yksityisen sektorin työntekijöillä edessä yhteensä viiden päivän vapaat. Julkisen sektorin työntekijät taas saavat vapaita vähän runsaammalla kädellä, sillä heille vapaita kertyy aikavälillä 11.-18.9 + kaksipäiväinen viikonloppu. Eikai Eidiä silti vain vapaapäivien takia vietetä, vai? Ei sentään. Eid Al Adhaa vietetään, koska Ibrahim oli valmis uhraamaan Allahille kalleimman aarteensa, poikansa Ismaelin. Seuraavassa suora lainaus Gulf Newsin artikkelista.

“Ibrahim was willing to carry out the act, but during his preparation, he was visited by Satan who tried to dissuade him from carrying out Allah’s commandment. Ibrahim was undeterred and repelled Satan by throwing stones at him.

Although Ibrahim was ready to sacrifice Ismail, he needed his son’s consent. Ismail did not show any hesitation and said: "Father, do what you have been commanded. You will find me, Insha'Allah, to be very patient."

When Ibrahim attempted to cut Ismail's throat, he was astonished to see that Ismail was unharmed. Instead, he found a slaughtered ram in front of him. Ibrahim had passed the test by demonstrating his willingness to carry out Allah's command.” (Lähde)

Koska kyseessä on islaminuskon juhla, se vaikuttaa erityisesti muslimien elämään. Muslimien odotetaan valmistautuvan Sunnahiin, mikä tarkoittaa sitä, että heidän pitää puhdistautua aamulla ekstrahyvin, pukeutua parhaisiin vaatteisiinsa ja suorittaa aamun Salat Al Fajar-rukoukset. Tapana on myös uhrata eläin, tavallisimmin vuohi tai lammas. Uhrin liha jaetaan kolmeen osaan; yksi osa perheelle, yksi osa ystäville ja sukulaisille ja yksi osa vähäosaisille. Eid Al Adha on siis myös hyväntekeväisyyden aikaa, kuten Ramadankin.

Eid on myös matkustelun aikaa. Lehdet täällä mainostavat erilaisia kohteita, mihin voisi vapaapäivien aikaan suunnata. Paikallislehti suosittelee reissua Goalle, Cape Towniin, Omaniin tai Dubaihin, ja luulen ettei Abu Dhabikaan ihan tyhjillään lomien aikaan ole. Yas Marinalla näyttäisi olevan ilotulitus lauantaina 10. Syyskuuta klo 21.00 ja Yas Mallilla on kaikenlaista toimintaa pitkin päivää. Meillä on jonkinlainen extempore-matka mietinnässä, mutta katsotaan nyt tapahtuuko sitä, sillä vastahan saavuimme Suomesta.

Pohdiskelen tässä itsekseni, että miten erikoinen tämä lomien ilmoittamissysteemi täällä on. Sinulle voidaan kertoa lomasta a) viikon varoitusajalla b) päivän varoitusajalla, tai että esimerkiksi lapsellesi voidaan ilmoittaa lomasta päivää ennen. Siinä voi tulla kiire järjestää lastenhoitokuvioita jos lapsen päiväkoti / koulu onkin kiinni ja olet itse töissä (vanhemmat usein töissä yksityissektorilla, kun taas lapsien koulut ovat osa julkista sektoria (tai siis hetkonen, yksityiskoulujahan ne ovat, joten mitä sektoria ne nyt sitten ovatkaan..??), ja julkisella puolella on lähes aina pidemmät loma-ajat.)

Mukavaa Eidin aikaa ja leppoisaa viikkoa :)

Ravintolasuositus - Sofra Istanbul Restaurant

Rakastamme turkkilaista ruokaa, ja nyt kun puhun turkkilaisesta ruuasta, en tarkoita kebabeläintä, vaan sitä ihan aitoa ja oikeaa turkkilaista.

Tasan vuosi sitten olimme mieheni ystävän luona Istanbulissa ja pääsin ensimmäistä kertaa maistelemaan Turkin herkkuja. Omia suosikkejani ovat riisillä täytetyt simpukat, joita myydään Istanbulissa ihan kaduilla ja myös ravintoloissa, turkkilainen ravioli (lihatäytteset raviolit, jotka suorastaan uivat jugurttikastikkeessa) ja erilaiset kylmät alkupalat, kuten hummus (kikhernetahna), ezme (vähän kuin tomaattisalsaa), mütebbel (paahdetusta munakoisosta tehty tahna) ja viininlehtikääryleet, lämmintä linssikeittoa unohtamatta. Lihaisemmista ruuista eggplant kebab ja mixed grill ovat suosiossani, mutta useimmiten valitsen ainoastaan kasvisvaihtoehtoja jos turkkilaista ruokaa on tarjolla.

Muutama viikko sitten mieheni työkaveri vei hänet syömään tähän turkkilaiseen ravintolaan, ja siitä asti olen kuullut lauseita, kuten “Anna, meidän pitää mennä sinn yhdessä”, “Rakastat sitä”, “Se on paikka johon tulemme viemään vieraamme”. Perjantai-illan date night kohde oli siis selvä, Sofra Istanbul Restaurant.

Tilasimme pöydän täyteen herkkuja ja nautimme niiden seurana perinteistä ayran-juomaa, joka on vähän kuin vedellä laimennettua piimää ja jännällä tavalla aika hyvää. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja tupa oli täysi. Paikan ainoa miinus oli vähän liian tehokas ilmastointi, mutta siitäkin selvittiin.

Ilta vierähti perinteisiä turkkilaisia ruokia syödessä. Viereisessä pöydässä oleva suurperhe tilasi kaksi metriä pitkän ohuen kebabin ja toisessa pöydässä seurue juhli syntymäpäiviä tähtisädetikkujen loisteessa ja koko henkilökunnan laulaessa onnittelulaulua. Lopuksi keittiö lähetti vielä terveisensä, turkkilaista teetä.

Sofra Istanbul Restaurant - vahva suositus. Testatkaa jos vierailette Abu Dhabissa ja pidätte turkkilaisesta ruuasta.

Back in Abu Dhabi

Mansikkamaitoa <3

Hei kaikille, ja toivottavasti nautitte kesästä ja voitte hyvin. Sivuille on nähtävästi ilmestynyt uusia lukijoita, tervetuloa! Palasin takaisin Abu Dhabiin elokuun viimeinen päivä, eli pari päivää sitten, mitä edelsi lähes parin kuukauden oleilu rakkaassa Suomessa. Suomi-loma oli kaikkea mitä olin toivonutkin; ystävien ja perheen kanssa oloa, hääsuunnittelua, hyvää ruokaa, paussi käsin tiskaamiseen (tiedättekö, me emme omista tiskikonetta, koska keittiöömme ei ole suunniteltu paikkaa sellaiselle), raikasta ulkoilmaa ja koirien rapsuttelua. Asustelin siskoni, äitini ja isäni sekä ystäviemme perheen luona, enkä kaivannut kotiin tippaakaan, vaikka notkuin muiden nurkissa. Kesäni oli hyvin erilainen aikaisempiin verrattuna jo siten, että minulla oli vapaa-aikaa huomattavasti enemmän, mutta oli se ainutlaatuinen myös siten, että tänä kesänä vietettiin omia polttareitani ja meidän hääjuhlaa. Polttarit oli tosi hauskat ja häät ihanammat mitä olisin koskaan uskaltanut kuvitella. Postaan näistä tapahtumista tänne vielä myöhemmin ja lupaan laittaa myös joitakin kuvia.

Olin varannut meille lennot takaisin Abu Dhabiin vain neljä päivää häiden jälkeen, joten viimeinen viikko oli yhdellä sanalla kuvailtuna hektinen. Ranskalaiset vieraamme lähtivät maanantaina ja sen jälkeen alkoikin ulkomaille lähdön valmistelu; kampaajalla käynti, pankissa asiointi, auton vieminen talvisäilöön, vakuutusasioiden hoitaminen, kännykkäoperaattorilla asioiminen, kaiken tarpeellisen mukaan hankkiminen (kosmetiikka, lääkkeet, vitamiinit), muuttoilmoituksen tekeminen yms. Tähän vielä päälle ystävien ja perheen hyvästely, niin tunneskaalan kaaos oli valmis.

Lähdimme lentokentälle aikaisin aamulla ja nautin vielä täysin siemauksin syksyisen aamun raikkaudesta. Lentokentällä tehtiin vielä viimeiset hankinnat: suklaata ja Napue giniä. Lisäksi asioimme Blue Globalin pisteellä, sillä mieheni osti Suomesta uuden läppärin (vihdoin, sillä edellisellä läppärillä olikin jo ollut yhdeksän elämää, eikä uuteen henkiin heräämiseen voinut enää luottaa!) ja koska asumme Euroopan ulkopuolella, meillä on mahdollisuus hankkia tällaiset jutut verottomina. Tai no, ottaa tämä firma siitä kyllä niin ison siivun, että ihan täydestä verottomana ostosta ei voida puhua… Ainiin! Suomessa ollessani tajusin miten paljon kaipaan Abu Dhabissa ollessani eläinten rapsuttelua, joten akuuttiin rapsuteltavan kaipuuseen ostin itselleni lentokentän Suomi-kaupasta valkoisen poro-pehmolelun. Kyllä! Olen 26-vuotias ja minulla on oma poro-pehmolelu. Tässä hän on :D

Parin tunnin välilaskumme oli Wienissä, mistä suuntasimmekin varsinaiseen määränpäähämme. Lentokoneessa ruoka oli jälleen tosi hyvää ja lentomatkakin (6 tuntia) taittui melko kivuttomasti. Laskeuduttuamme illalla kahdeksan aikaan meitä oli vastassa noin + 40 asteen kuumuus ja sellainen kostean nahkea fiilis, hiukseni menivät kosteudesta kähärälle aivan heti. Koti oli palatessamme supersiisti, sillä mieheni oli siivonnut todella hyvin ennen lähtöään. Oli ihana palata! Ilmastointi oli päällä kuten pitikin, mutta jostain syystä ilmastointi pitää jotain erikoista naksahtelua, mikä tarkoittaa kai sitä, että on aika kilauttaa joku tsekkaamaan onko se ihan kunnossa. Ruokakaapissamme piili muuten yllätys: avonaisissa riisi- ja pastapusseissa oli kutsumattomia vieraita! Hyvin pieniä sellaisia, mutta silti, hyi!

Abu Dhabi kylpee sumussa ja pölyssä, näkyvyys ei ole kovin hyvä.

Koti oli siisti kun saavuimme, mutta auta armias oliko se sitä enää silloin, kun purimme matkalaukut. Ensimmäinen päivä täällä meni tavaroiden järjestelyyn, pyykkäämiseen ja paitojen silittämiseen ja sama pyöritys jatkuu heti, kunhan edelliset ovat kuivia. Kävin myös lounastamassa parin suomalaisen ystäväni kanssa ja täytin jääkaappimme. Tasan viikon päästä alkaa islamilaisen kalenterin Eid Al Adha-juhla, jonka takia miehelläni on viisi vapaapäivää ja josta en edes tiedä, miksi sitä juhlitaan. Lupaan selvittää sen itselleni ja teille tulevina päivinä :)

Tämän verran parvekkeen lasipöydälle kertyy tomua kahdessa kuukaudessa.. 

Palataan ja hyvää viikonloppua kaikille :)