Koska asumme kaupungin keskustan alueella, niin muuttofirma oli etukäteen varannut kadulta parkkitilaa muuttorekalle. Näin aamulla rekan ikkunasta kun heräsin, ja sitten alkoi kyllä jännitää ja paljon! Klo 9.00 ovikello soi, ja muuttofirman kolme työntekijää alkoivat kantaa sisälle valtavan määrän pahvilaatikoita, paperia, silkkipaperia, työkaluja, kuplamuovia ja pahvia.
Tässä vielä kuva siitä, miltä kotonamme näytti muuttoa edeltävänä iltana. Kaaoksessa olevat huoneet eivät kai ole normaalia blogimatskua, mutta tälläinen oli todellisuus, kun kaikki on otettu esille laatikoista ja kaapeista. Odotan niin paljon sitä, kun tavarat löytävät paikkansa uudessa kodissa ja on taas kunnon järjestys.
Samalla kun tavaroitamme pakattiin huolellisesti, meidän tehtävämme oli toimia valvojina. Vaikka olimmekin jo pitkälti hankkiutuneet eroon tavaroista joita emme aikoneet ottaa mukaan, oli silti hyvä vielä uudelleen tässä käydä tavarat läpi. Mieheni arvoi etukäteen, että pakkaaminen kestäisi n. 2 tuntia, itse veikkasin useampaa tuntia. Lopputuloksena päivän saldo oli n. 8 työtuntia ja ainakin 65 pahvilaatikkoa. Olen varma, että kun aikanaan helmi-/maaliskuussa puran näitä laatikoita, niin hukun siihen pakkausmateriaalien määrään. Stressi on tälläisissä asioissa jatkuvasti läsnä, mutta pysyttelimme molemmat ihan hyvillä mielin koko päivän. Olen siitä todella iloinen, sillä stressaavat tilanteet saavat kyllä hermot helposti kireiksi.
Olimme edellisenä päivänä pakanneet matkalaukkumme jo täysin valmiiksi, ja nyt sitten vietiin matkalaukut mukanamme ja "muutettiin" väliaikaisesti hotelli Vaakunaan muutamaksi päiväksi.
Tässä vielä kuva tyhjästä olohuoneestamme. Tämä koti oli aivan ihana, ja tulen kaipaamaan sitä paljon.
Elämä matkalaukun kanssa on alkanut. Milloin meillä seuraavaksi on paikka, jota kutsua kodiksi? Toivottavasti helmi- maaliskuussa.
No comments:
Post a Comment