Kotimme alkaa olla aikalailla "valmis". Taulumme eivät vielä tosin ole eksyneet seinille ja ikkunamme ovat verhottomia. Mietin välillä, että pitäisikö verhot jättää jopa hankkimatta, sillä tämä valon määrä on todella hyvä.
Näkymä parvekkeelta avautuu kaupunkiin päin. Olemme sinänsä aitiopaikalla, kun olemme niin korkealla (51. kerros), että muut talot eivät ole näkymän tiellä. Moni kyselikin Suomessa ollessani, että eikö minun tee pahaa olla niin korkealla. Abu Dhabiin saapuessamme kärsein tosiaan korkeanpaikankammosta siinä määrin, että muutamia kertoja korkeaan taloon mennessäni sydämeni hakkasi hississä, ja hissistä poistuessa jouduin ottamaan tukea seinästä. Sittemmin olen vain tottunut siihen, että osa taloista on todella korkeita. Korkein paikka missä olen käynyt, on tuon kuvassa näkyvän korkeimman tornitalon 90. kerros. Nyt kun palasin Suomesta tänne takaisin ja kävin yhtenä iltana parvekkeella, tunsin oloni kyllä kovinkin korkeanpaikankammoiseksi taas, alas ei tehnyt mieli katsoa ollenkaan ja tuli jotenkin todella hutera fiilis. Tämä meni totuttelulla ohi, eikä haittaa elämääni mitenkään.
Tässä olisi meidän olohuone nykytilassaan.
Sohvaa valittaessa meillä oli kaksi kriteeriä
1) sen pitää olla vuodesohva, sillä meille saattaa tulla vieraita, jotka nauttisivat varmasti enemmän vuodesohvalla kuin lattialla nukkumisesta
2) sen pitäisi edes jotenkin sopia ympäristöön värimaailmaltaan
Vietimme Ikeassa varmaan useamman tunnin oikeaa sohvaa pohtiessamme, sillä kaikissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Meille valikoitunut sohva oli mieheni valinta käytännöllisyytensä vuoksi. Itse en aluksi pitänyt siitä ollenkaan, koska se näytti sekaiselta miljoonan tyynynsä kanssa, eikä tuntunut mielestäni kovin jykevältä. Nyt mieleni on muuttunut ja tykkäänkin sohvastamme aika paljon.
Tajusin juuri, että nämä uudet ruokapöydän tuolit ja kirjahyllymme ovat myös miehen valintoja. Minkäköhän takia minä sinne Ikeaan meninkään?:D Tuolit ovat tosi tukevat, jopa painavat. Istuinpehmusteet ovat mielestäni mukavat ja kauniin väriset. Viime viikolla laitoin huopapalat tuolien jalkoihin, ja nyt tuolien siirtelykin onnistuu mukavammin.
Sekä olohuoneessa että makuuhuoneessa on lattiasta noin kahden metrin korkeuteen ulottuvat koko seinän levyiset ikkunat. Olohuoneessa ikkunan takana on vielä parveke, mikä estää sen ettei tule sellaista korkeanpaikankammoista oloa ainakaan sohvalla istuessa. Makuuhuoneessa taas ikkuna on aika lähellä sänkyä, ja pudotus alas näkyy suurinpiirtein heti kun silmänsä avaa.
Olen suunnitellut sängynpäädyn hankkimista, mutta en ole vielä hankkinut sitä. Täällä valkoimaa ei kamalasti ollut, mutta joitain melko sopivia kuitenkin. Jos olisin Suomessa, tekisin sängynpäädyn itse, sillä ymmärtääkseni se ei ole kovinkaan vaikeaa.
Tässä yksi kotimme viherkasveista, palmuvehka. Palmuvehka on suosikkini huonekasveista, sillä se on ainoa kasvi jota en koskaan ole onnistunut tappamaan. Rakkauteni palmuvehkoihin syttyi, kun vuosia sitten hoidin ystäväni palmuvehkaa, kun hän palasi kotikaupunkiinsa kesäksi. Sittemmin olen hankkinut palmuvehkoja ihmisille lahjaksi sekä itselleni kotiin ja työhuoneelle. Työhuoneellani ollutta palmuvehkaa en saanut tänne mukaani, sillä sitä ei voinut kontissa kuljettaa. Annoin kyseisen kasvin entiselle työkaverilleni, ja hän kertoikin että kasvi voi edelleen hyvin.
Palmuvehkan lisäksi meiltä löytyy myös pari pientä rahapuuta ja yksi nahkealehtinen pieni viherkasvi, jonka nimeä en tiedä. Satunnaisesti nautin myös leikkokukkien tuomasta piristyksestä. Ajattelin hankkia vielä toisen palmuvehkan ja ehkä jonkin muun kasvin, sillä viherkasvit piristävät kodin ilmettä ja itse suorastaan kaipaan sitä, että saan nähdä eläviä kasveja.
Löytyykös teiltä huonekasveja? Millaisia? Miksi juuri ne kasvit ovat valikoituneet koteihinne?
Here is some pics from our new home. We have a high floor apartment with a great view, one bedroom, one toilet, living room and a kitchen. The size is perfect for us.
No comments:
Post a Comment